Osaava farmari tähtää talous-, yrittäjyys- ja johtamiskoulutuksien kehittämiseen niin, että kaikille maatalousyrittäjille löytyisi sopivantasoinen koulutus ja kiinnostus alan osaamista kohtaa syttyisi. Osaavassa farmarissa ovat mukana kaikki suomenkielistä luonnonvara-alan koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut Suomessa, joten koulutuksia on tulossa eri alueille. Hanke on kolmevuotinen ja sitä rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Agrologitutkinto-ohjelman talouskoulutusten lisäksi tarvitaan jo viljelijänä toimiville koulutuksia. ”Ymmärrys talouden realiteettiin kasvaa, kun on itse toiminut maatalousyrittäjänä”, toteaa lehtori Jaana Auer Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Talousosaamiselle on myös entistä suurempi tarve, kun kustannukset nousevat koko ajan, mutta tuotot eivät nouse tai jopa alenevat, hän jatkaa.
”Karhisen raportti on alkujuuri Osaava farmari -hankkeen syntyyn”, kertoo lehtori Kati Partanen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2019 julkaistiin Uusi alku Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino -raportti. Sen tilaajana oli Maa- ja metsätalousministeriö ja laatijana Reijo Karhinen. Raportissa pohdittiin maatalouden nykytilaa ja mahdollisuuksia kehittää maatalousyritysten toimintaa kannattavammaksi. Raporttiin nimettiin yhdeksi monista keinoista maatalouden kannattavuuskriisin helpottamiseksi maatalousyrittäjien yrittäjyys ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja painotettiin Luonnonvarakeskuksen roolia tässä työssä. Alkuvuodesta 2020 olikin koolla maatalousalan eri toimijoita miettimässä, miten Karhisen raportin toimenpiteitä pannaan täytäntöön. Muodostui AgriHubi-verkosto ja ammattikorkeakoulujen tehtäväksi sovittiin koulutusten järjestäminen.
Kaikissa luonnonvara-alan opetusta järjestävissä ammattikorkeakouluissa löytyi yhteinen tahtotila saada kehitettyä talous-, yrittäjyys- ja johtamiskoulutuksia, joihin saadaan mahdollisimman laajasti maatalousyrittäjät mukaan. Koulutuksiin osallistuvat yleensä ne, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita talousasioista. Nyt halutaan etsiä ne, jotka eivät koulutuksiin yleensä osallistu, toteaa Kati Partanen hankkeen tavoitteesta.
Syksyllä 2020 hankkeen suunnittelu tapahtui nopealla aikataululla. TKI-suunnittelija Heli Tossavainen Savonia-ammattikorkeakoulusta vastasi hankesuunnittelun koordinoinnista. Hän kertoi, varsinaisen kirjoitustyön olleen nopea prosessi. OKM:n hakukuulutus oli lokakuussa 2020 ja marraskuussa oli hankesuunnitelman jättöaika. ”Käytännössä koko suunnittelu tehtiin etäyhteydellä. Etäpalavereja oli viikoittain ja lisäksi Teamsissa sai kommentoida jatkuvasti”, kertaa suunnitteluprosessin vaiheita Heli Tossavainen.
”Alueittainen tuntemus auttaa löytämään sopivantasoiset koulutukset ja koulutusmenetelmät viljelijöiden ja viljelijäksi aikovien liiketoimintaosaamisen kehittämiseen”, toteaa Jaana Auer. ”Asiakkaan lähtötaso ja koulutustarve on ensin selvitettävä. Siitä on hyvä lähteä kehittämään koulutuksia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tarvitaan todennäköisesti myös henkilökohtaisia kontakteja potentiaalisten asiakkaiden löytämiseen”, hän jatkaa. ”Koulutukseen hakeutumisen esteitä on pyrittävä poistamaan”, toteaa puolestaan Maarit Timonen Lapin Ammattikorkeakoulusta. Esteet voivat olla esimerkiksi sosiaalisia tai henkisiä. Osaavassa farmarissa lähdetään siitä, että koulutus on mahdollista saavuttaa verkon maailmasta. Lapissa, Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa ei lähdetä koulutuksiin kaupunkeihin, vaan verkossa tarjottava koulutus tavoittaa heidät parhaiten, arvelee Maarit Timonen. Oman keittiön pöydän äärestä pääsee verkostoitumaan, ryhmäytymään, jakamaan hyviä käytänteitä ja hyvää mieltä.
Osaava farmari -hankkeelta odotetaan myös ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön lisääntymistä ja syvenemistä talousopetuksen osalta. Kotieläin- ja kasvintuotannossa on kehittämispäiviä ollut jo jonkin aikaa, mutta talouspuolelta tällainen yhteistyö on puuttunut lähes kokonaan. Opitaan toisilta, benchmarkataan ja vaihdetaan kokemuksia. Nämä asiat Jaana Auer kokee tärkeäksi anniksi hanketoimijoille. Suunnitteluprosessin aikana olleen hyvän hengen hän odottaa jatkuvan koko hankeajan ja sen jälkeenkin. Lisäksi hän toivoo saavansa yhteistyöstä aineksia omien liikkeenjohtotaitojen kehittämiseen ja laadunvarmistukseen oman opetuksen suhteen.
”Tärkeintä on onnistumiset kohderyhmän koulutuksissa, niin että koulutuksissa opitut asiat juurtuvat päivittäiseen toimintaan”, kiteyttää Jaana Auer.
Blogin kirjoitti Leena Kärkkäinen