Tilojen koko kasvaa muuttuvan maailman myötä, minkä myötä tarvitaan entistä enemmän tietoa ja panostusta uusilla osa-alueilla. Ulkopuolisen työvoiman palkkaamisen myötä maatalousyrittäjän täytyy laajentaa omaa ammattitaitoaan henkilöjohtamisen puolelle. Sen myötä osaamisen tarve kasvaa itsensä ja tilan johtamisesta palkattuihin henkilöihin ja prosessien kehittämiseen. Talous- ja henkilöstöjohtaminen on iso kokonaisuus, johon Osaava Farmari- hanke tarjoaa ilmaisia koulutuksia verkossa.
—Aika moninainen on nykypäivänä maatalousyrittäjän työkuva, kertoo Aija Hentilä Lapin ammattikorkeakoulusta.
Lehtori Aija Hentilä on lähtöisin Vieremältä. Hänen kotonaan oli aikoinaan lypsykarjatila, josta kipinä maatalousalaan on saanut alkunsa. Koko työhistoriansa ajan hän on työskennellyt maatalousalalla, muun muassa ProAgrialla asiantuntijatehtävissä. Koulutukseltaan Aija on agrologi YAMK. Työkokemuksen puolesta hänellä on hyvä ja vahva kosketuspinta viljelijöihin. Omien sanojensa mukaan hänen vahva intressinsä ja intohimonsa on niin toimialalla opetuksen parissa, kuin koko maatalousalalla, etenkin johtamisen osa-alueella. Rovaniemelle muuton jälkeen hän opiskeli Oulun ammattikorkeakoulussa ammatilliset opettajaopinnot ja sai paikan pian valmistumisen jälkeen Lapin ammattikorkeakoulun lehtoriksi maa- ja metsätalouspuolelle. Hankkeen koulutuksissa Aija kouluttaa tuotantojohtamisen sekä henkilöstöjohtamisen koulutuskokonaisuuksia yhdessä Lapin AMKn lehtori Maarit Timosen kanssa.
—Koetaan ja nähdään, että on äärettömän tärkeää nyt ja tulevaisuudessa, että osataan tarkastella tuotannon eri prosesseja, hakea tehokkuutta ja tuottavuutta, parantamalla tuotantoprosesseja. Lisäksi ihmisten ja eläinten hyvinvointi on tärkeässä asemassa, joiden tulee olla keskiössä kaikessa, Aija Hentilä kertoo.
Henkilöstöjohtamisen koulutuskokonaisuus
Henkilöstöjohtamisen koulutuskokonaisuudesta yrittäjä saa hyvin eväitä toimivaan johtamiseen, varsinkin jos tilalla on jo nyt olemassa palkattua työvoimaa tai suunnitelmissa on tulevaisuudessa työvoimanpalkkausta. Koulutuksen toteutuksessa on kolme eri tasoa ja niistä voi osallistua joko kaikkiin, tai valita itselle tarpeelliset ja sopivat koulutusosuudet.
Koulutuksen ensimmäisessä osassa keskitytään rekrytointiin sekä alais- ja esihenkilötaitoihin, kaikkeen siihen mitä tarvitaan, kun toimitaan työnjohtajana yrityksessä. Lisäksi perehdytään myös tarkemmin erilaisiin ihmistyyppeihin ja persoonallisuuksiin. Kaiken keskiössä ovat ihmiset, jotka suorittavat työtä ja saavat aikaan tuloksia.
Toisella tasolla toteutus keskittyy niihin asioihin, joita tarvitaan, kun toimitaan työllistäjänä. Näitä teemoja ovat esimerkiksi työlainsäädäntö sekä palkanlaskenta. Kurssilla saadaan käytännön eväitä, joiden puitteissa työntekijän ja työnantajan tulee toimia. Käytännön osaamista tulee kurssitehtävien ja harjoitusten kautta. Lisäksi opetellaan, mitkä ovat molempien osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet. Tämä koulutuksen osuus on toteutettu hybridinä Osaavaan Farmariin kuuluvan, Hämeen ammattikorkeakoulun Monna Alatalon kanssa. Rovaniemen kampuksella on järjestetty paikan päällä lähiopetusta ja lisäksi on mahdollisuus etäosallistumiseen. Koulutuksen lähipäivä on kiinnostanut ja kurssilla on ollut hyvin osallistujia. Aihe koetaan varmasti tarpeelliseksi nykypäivänä.
Kurssin kolmas osa keskittyy operatiiviseen johtamiseen. Aiheina ovat päivittäinen johtaminen ja henkilöstöviestintä. Sen lisäksi perehdytään hyviin tapoihin ja käytänteisiin johtaa ihmisiä ja asioita tilatasolla. Henkilöstöjohtamisen koulutus kokonaisuudessa lähtökohtana on ihmisten hyvinvointi, johon pyritään kiinnittämään huomiota erilaisista näkökulmista. Yhteistyössä kurssia on toteuttamassa MELA.
Tuotantojohtamisen koulutuskokonaisuus
Tuotantojohtamisen koulutuskokonaisuudesta on pyritty tekemään mahdollisimman helposti lähestyttävä kokonaisuus. Toteutuksessa on kokeiltu, herättääkö osallistujissa enemmän mielenkiintoa se, että osallistujan ei tarvitse kirjautua erilliseen työtilaan ja opetella ensin sen käyttöä.
Tuotantojohtamisen koulutuskokonaisuus sisältää tuotantoprosessin kehittämisen kolmessa eri tasossa. Ensimmäisellä tasolla valitaan jokin kasvi- tai kotieläintuotannonprosessi ja kuvataan visuaaliseen muotoon, miten prosessi toimii käytännössä. Kurssilla on mahdollista valita aiheeksi tilan oma tuotantoprosessi, jota haluaa lähteä kehittämään eteenpäin jatkokursseilla saatujen tietojen ja opastuksen pohjalta.
Toisella tasolla perehdytään tarkemmin siihen, kuinka tuotantoprosesseja voidaan mitata. Tulokset opetellaan analysoimaan ja tutustutaan siihen, mitä tulokset tarkoittavat käytännön tasolla. Millaista tietoa on mahdollista saada erilaisista prosesseista ja kuinka sitä tietoa voidaan hyödyntää prosessin parantamiseen.
Kolmannella tasolla opetellaan hyödyntämään tuotantoprosessista saatua tietoa LEANin johtamisfilosofian elementeillä. Kurssilla opetellaan, kuinka mitattua tietoa voidaan hyödyntää arjen toiminnassa ja opitaan ymmärtämään, kuinka jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa tuotantoprosessien toimivuuteen ja tuottavuuteen positiivisesti, kun sitä vain lähtee työstämään.
Kurssien toteutuksen kannalta osallistujilla voi olla kahtiajakoa.
—Toiset tykkää olla etänä, koska kokee sen tehokkaaksi ajankäytön kannalta, Aija Hentilä sanoo.
Toinen puoli tykkää sosiaalisista tilanteista ja haluaa tavata yrittäjäkollegan paikan päällä. Tärkeää opiskelussa on yrittäjien kokemusten jako keskustelujen ja yhteisten pohdintojen avulla, kuten pitämällä ideariihiä. Tehtävien kautta yrittäjät puolestaan osoittavat osaamisen sovellettuna omaan yritykseen ja käytäntöön.
Aijan vahvuus on johtaminen, molemmissa kokonaisuuksissa. Koulutuksissa panostetaan siihen, että opeteltavat asiat kytketään voimakkaasti käytäntöön. Näitä käytänteitä on esimerkiksi valkotaulun käyttö tilalla.
—Saatua tietoa pitää osata soveltaa käytäntöön ja yrittäjää opastetaan eteenpäin asian kanssa, Aija Hentilä kertoo.
Haasteena on, kuinka osallistumiskynnys saadaan mahdollisimman matalaksi. On huomattu, että yrittäjiin täytyy ottaa henkilökohtainen kontakti. Yksilöllisen kontaktin myötä kursseille saadaan osallistujia, mutta tämän toteuttaminen on resurssien puitteissa käytännössä mahdotonta. Markkinointi on kuitenkin tavoittanut yrittäjät: moni osallistuu luennoille, mutta vastapuolena harva suorittaa kurssit loppuun asti. On arveltu, että osallistujilla ei ole tarvetta todistukselle tai ei ole aikaa kurssin suorittamiseen loppuun asti. Toisaalta on pohdittu, vaikuttaisiko osallistumiseen ja kurssien suorituksiin, jos viljelijän omat sidosryhmät saadaan markkinoimaan niitä. Ehkä tällöin mahdollisuus puhuttelisi yrittäjiä enemmän ja kannustaisi osallistumaan koulutuksiin ja suorittamaan ne loppuun asti.
Kirjoittanut
Anna-Liisa Manninen, maatalousyrittäjä, agrologiopiskelija Savonia amk